tiistai 22. syyskuuta 2009

Sataa, sataa, ropisee..

En ole vielä tainnut kertoa kovin paljoa Boonen säästä, joten tähän alkuun saatte pikaisen yleiskuvauksen ensimmäisten viikkojen aikaisista säätiloista. Ensimmäisen kuukauden aikana yllätyin siitä, kuinka lämmintä täällä oli. Lämpömittaria minulla ei ole käytössä, mutta arvioisin, että kuumimpina päivinä lämpötila oli vähintäänkin hellelukemissa. Huoneessani on erittäin tehokas ilmastointi, minkä takia tuli muutaman kerran lähdettyä shortsikelissä liikkeelle farkut jalassa. Nykyään katson päivän säätiedotteen netistä ja/tai kurkin ikkunasta, millaisessa asussa ihmiset ulkona liikkuvat. Lämpötilojen hahmottamista vaikeuttaa se, että jenkit käyttävät Fahrenheit-asteita, joita ei ihan päässälaskulla voi Celsiuksiksi muuntaa. Aika nopeasti täällä kuitenkin oppii, että lähemmäs 80 astetta merkitsee hellettä jne.

Jo ensimmäisinä viikkoina huomasin, että säätila vaihtuu täällä melko nopeasti ja saman päivän aikana voi vuorotella auringonpaiste ja sade moneenkin otteeseen. Nykyään kannankin mukanani aina sateenvarjoa. Suomesta lähtiessäni olin jo päättänyt jättää sateenvarjon pakkaamatta, mutta onneksi äiti antoi viime hetkillä mukaani pieneen tilaan mahtuvan Muumi-sateenvarjon. :) Kyseinen sateenvarjo sopii muuten loistavasti yhteen tänään ostamieni kumisaappaiden kanssa! Eräs hollantilainen vaihtari oli tilannut itselleen Amazon.comista kumisaappaat ja postitusepäselvyyksien vuoksi joutui uusimaan tilauksen. Loppujen lopuksi ensimmäinenkin tilaus tuli kuitenkin perille ja niinpä hänellä oli kaksi paria samanlaisia kumisaappaita. Satuin törmäämään tähän tyttöön, kun hän oli hakemassa jälkimmäistä paria postista ja hän tarjosi niitä minulle. Vaikka saappaat ovat hiukan isot minulle, päätin ostaa ne, koska ne ovat kumisaappaiksi todella hienot, hinta ei ollut paha (noin 25 dollaria + postituskulut noin 5 dollaria eli yhteensä vain hiukan yli 20 euroa) ja säästyin vaivalta, jonka kumisaappaiden ostaminen täältä Boonesta olisi vaatinut.


Kumisaappaat tulevat tarpeeseen, sillä viime aikoina on satanut lähes jatkuvasti. Onnistuin käymään koko viime viikon aikana ehkä kolmesti ulkona ilman että piti avata sateenvarjoa. Tänään näkyi pilkahdus Auringosta ensimmäisen kerran kahdeksaan päivään, mutta valitettavasti loppuviikoksi on taas luvassa tummia pilviä ja sadetta. Päivälämpötilat pyörivät onneksi edelleen lähellä 20 Celsius-astetta, joten palella ei ulkona vielä tarvitse. Kaikki paikalliset kyllä varoittelevat, että lokakuun puolivälin paikkeilla sää alkaa sitten kylmetä kunnolla ja tuulen- ja vedenpitävä takki olisi kuulemma hyvä olla olemassa. Tosin minulle useimmat toteavat siihen perään, että suomalaisena taidat olla tottunut siihen.. ;) Ajattelin silti hommata kunnon vedenpitävän syystakin, jos sellainen jostain löytyy kohtuullisen halvalla.
Viime viikon sadesää oli kyllä sikäli otollinen, että minulla oli viime keskiviikkona ja tortaina ensimmäiset kokeet täällä. Eipähän ainakaan tehnyt mieli lähteä ulos pänttäämisen sijaan. Tarkoituksenani oli ottaa koulunkäynti täällä rennosti, mutta tenttejä edeltävät päivät menivät kyllä silti tiiviisti opiskellessa.. Stressaaminen onneksi kannatti, sillä sain tänään takaisin kokeista suuremman ja pisteeni olivat 96/100. 50:stä monivalinnasta meni siis vain kaksi väärin, vaikka koe ei ollut edes erityisen helppo! :) Toinen koe oli pikemminkin vain testi (25 monivalintakysymystä) ja sen verran helppo, että sain luultavasti lähes kaikki oikein. Seuraavat kokeet ovat ensi viikolla ja nyt ainakin tiedän, että niiden läpäisemiseminen onnistuu pienemmälläkin vaivalla.

Viime viikosta voisi myös mainita lauantaina tehdyn shopping-reissun. Boonesta ei montaa kauppaa löydy, joten pari saksalaista oli päättänyt vuokrata auton ja lähteä ostoksille lähimpään paikkaan, josta löytyy kunnon mall (=ostoskeskus). Kovin lähellä tuo paikka (Winston-Salem) ei kyllä sijaitse, sillä ajomatka sinne kesti 1,5 tuntia, mutta mall oli sitten sitäkin suurempi. Minä todistin taas kerran olevani ehkä maailman huonoin shoppailija, sillä päädyin ostamaan vain kaksi paitaa ja vyön (kaikki Forever 21:sta). Ensi kerralla aion ehdottomasti suunnitella ostoslistan etukäteen, jotta osaan suunnata huomioni niihin vaatteisiin, joita eniten tarvitsen. Muut kyllä shoppailivat sitten koko ajomatkan edestä. Paluumatkalla käytiin vielä ruokakaupassa, kun kerrankin oli auto helpottamassa tavaroiden kuljetusta. Siinä vaiheessa kello oli jo kymmenen illalla, mutta mitään ongelmaa ei ollut, sillä ruokakaupat ovat täällä aivan yleisesti auki iltamyöhään asti. Puolenyön paikkeilla piti vielä kävellä vuokraamolta takaisin kotiin LLC:lle, joten kokonaisuudessaan päivä oli pitkä ja melkoisen rankka. Sunnuntaina oli onneksi aikaa nukkua pitkään ja valmistautua rauhassa uuteen kouluviikkoon.

Tänään yllätyin melkoisesti Principles of Risk Management and Insurance -kurssin tunnilla, sillä meille tarjottiin siellä pitsaa! Varsinaista opetusta ei ollut ollenkaan, vaan tunti koostui pitsatarjoilusta, kahden opiskelijan lyhyestä mainospuheesta liittyen vakuutusalan opiskelijoille suunnatuun toimintaan ja kokeiden palautuksesta. Harmi vain että pitsa oli sellaista amerikkalaista rasvasta tirisevää pitsaa makuvaihtoehtoina pepperoni ja juusto, jotka eivät todellakaan kuulu suosikkeihini.. Harkitsin jopa etten ottaisi pitsaa lainkaan, mutta en sitten kehdannut olla ainoana ottamatta. Onneksi täällä on rasvaisen ruuan vastapainona hyvät kuntoilumahdollisuudet ja juoksumatolla voi lenkkeillä myös sadepäivinä!

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Tailgating & Football game!

Eilen koitti vihdoin se kauan odottamani päivä, jolloin pääsin ensimmäistä kertaa kokemaan tailgating-kulttuurin ja katsomaan amerikkalaista jalkapalloa. Yliopiston joukkueen kotipelit ovat tämän kaupungin mittakaavassa valtaisia tapahtumia, sillä parhaimmillaan stadionilla on katsojia enemmän kuin koko kaupungissa on asukkaita!

Ensimmäiset merkit kotipelistä oli havaittavissa jo aamupäivällä, kun tyhjille parkkipaikoille alkoi ilmestyä autoja. Amerikkalaisilla on tapana kokoontua hyvissä ajoin ennen peliä stadionin parkkipaikalle grillailemaan ja juomaan olutta. Tästä tapahtumasta käytetään nimeä tailgate party. Tailgate tarkoittaa avopakettiauton (=pickup truck) takaluukkua, ja alunperin tailgating onkin kai ollut sitä, että avataan takaluukku, otetaan sieltä eväät esiin ja istuskellaan auton lavalla pelin alkua odotellen. Nykyisin homma on hiukan laajentunut ja autosta (voi olla muukin kuin pickup) kaivetaan esiin ainakin telttakatos, retkituolit, grilli ja kylmälaukku. Touhu on hyvin yhteisöllistä ja sitä voi todellakin kuvata sanoilla "great American pastime".

Opiskelijoiden tailgating ei tapahtunut parkkialueella vaan telttakatoksissa läheisellä nurmikentällä. Myös Intappilla (=International Appalachian), joka järjestää ohjelmaa vaihtareille, oli siellä oma telttansa ja grillausvälineet. Minä olin innokkaana paikalla jo puoli kahdeltatoista, mutta valtaosa muista vaihtareista saapui vasta puoli yhden jälkeen. Siinä sitten syötiin, juotiin (muovipulloista tai tölkeistä, lasipullot kiellettyjä) ja hengailtiin aina puoli kolmeen asti, jolloin laitettiin kamat kasaan ja suunnattiin stadionille.
Tämä kuva on Intappin teltalta. Kuvassa näkyvillä ihmisillä on kaikilla ASU-paidat päällä, siksi väreinä ovat musta ja keltainen (virallinen väri tosin on kulta).

Pääsimme stadionille joskus kolmen maissa eli puoli tuntia ennen pelin alkua. Tuolloin opiskelijoille varatut katsomopaikat olivat jo aivan täynnä ja niinpä suuntasimme stadionin päätyyn nurmikolle istumaan. Sieltäkin onneksi näki pelin aivan mainiosti.
En viitsi ruveta selittämään pelistä kovin yksityiskohtaisesti, koska kovin moni lukijoistani tuskin tuntee edes amerikkalaisen jalkapallon perussääntöjä. Itse olin perehtynyt sääntöihin ennen pelin alkua ja se todellakin kannatti. Yli kolme tuntia kestävän pelin seuraaminen ei nimittäin ole kovin mielenkiintoista, jos ei yhtään ymmärrä pelistä. Erilaisista pelitaktiikoista yms. en minäkään (vielä) kovin paljoa tiedä, mutta nautin silti pelin joka minuutista. Paitsi ehkä siitä viimeisestä, jolloin vastustaja teki tasatilanteessa potkumaalin ja voitti ottelun. :S Joka tapauksessa näin innokkaana penkkiurheilijana olen nyt saanut yhden uuden lajin lajivalikoimaani ja aion ehdottomasti mennä katsomaan Appalachian Mountaineersien seuraaviakin kotipelejä. Jospa sitä ensi vuonna Suomessa jaksaisi jopa valvoa ja katsoa Super Bowlin!

Yläpuolella olevassa kuvassa on Kidd Brewer Stadiumin länsipuolen katsomo. Kuva on otettu ennen pelin alkua, jolloin vasta alimmat, opiskelijoille varatut paikat olivat täynnä. Alempi kuva on sitten pelistä. Meidän joukkue on noi mustat. Go App! :D
Tänään on ollut aika tylsä päivä, koska olen vain tehnyt koulutehtäviä (tosin melko vähäisellä edistyksellä). Päivään tuli kuitenkin jännitystä illalla, kun asuntolan palohälyttimet alkoivat soida. Pelästyin oikeasti, sillä en ole koskaan kuullut yhtä kovaäänisiä palohälyttimiä. Ääni on niin kova, että sisälle ei todellakaan voi jäädä. Vartin ulkona seisoskelun jälkeen saimme onneksi palata sisälle. En tiedä oliko kyse harjoituksesta vai väärästä hälytyksestä. Joka tapauksessa oli helpottavaa tajuta, että missään ei oikeasti palanut.
Ensi viikosta on tulossa rankka, sillä edessä on ensimmäiset kokeet. Lisäksi pitää palauttaa pari pienehköä kirjallista tehtävää ja englannin kurssilla on edessä lyhyen esitelmän pitäminen kahden muun opiskelijan kanssa. Mutta eiköhän se siitä, neljän päivän päästä on taas viikonloppu! :)

maanantai 7. syyskuuta 2009

Paluu arkeen ja pitkä viikonloppu

Olen nyt ollut täällä Boonessa kolme viikkoa ja viimeisetkin lomailufiilikset alkavat olla tiessään. Kurssit käynnistyivät kaksi viikkoa sitten, mutta ensimmäinen viikko oli vielä sellaista kurssien esittelyä ja johdatusta aiheisiin. Viime viikolla luennot alkoivat pyöriä normaalisti, minkä myötä viimeistään tajusin oikeasti asuvani ja eläväni nyt täällä. Minulla on viisi kurssia ja syksyn lukujärjestys näyttää seuraavalta:

Maanantai ja keskiviikko:
3:30-4:45 pm Consumer Behavior

Tiistai ja torstai:
9:30-10:45 am Business to Business Marketing
12:30-1:45 pm Principles of Risk Management and Insurance
2:00-3:15 pm International Marketing
3:30-4:45 pm English for Internationals

Perjantait ovat siis vapaita ja maanantaisin ja keskiviikkoisin minulla on vain yksi luento. Aika moni saattaisi olla kateellinen tästä lukujärjestyksestä, mutta todellisuudessa opiskelu ei ole niin helppoa kuin mitä lukujärjestyksestä voisi päätellä. Meille nimittäin kerrottiin, että yhtä luentotuntia kohden tulisi tehdä kaksi tuntia töitä kotona. En tiedä, tuleeko sentään ihan niin paljoa opiskeltua, mutta täkäläinen systeemi on kyllä tietyssä mielessä työläämpi kuin suomalainen. Suomessa kurssin suorittamiseen riittää usein lopputentin läpäisy, mutta täällä töitä tehdään koko kurssin ajan. Esimerkiksi Consumer Behavior -kurssilla on tiedossa 6 x quiz (luultavasti monivalintoja) ja 3 x exam (hieman laajempi, sisältänee myös esseen/esseitä). Toisaalta on ihan hyväkin, ettei lukemista voi lykätä viimeiselle viikolle ennen tenttejä. Kaikkien testien ja kokeiden lisäksi kursseillani on mm. palautettavia kotitöitä, case-keskusteluja ja muutama isompi projekti.

Havahduin itse tämän syksyn työmäärään viime viikolla ja niinpä viikonloppuna oli tarkoitus opiskella ahkerasti. Noh, kovin ahkerasti ei tullut luettua, kun lauantaina piti katsoa kauden ekaa football-peliä sekä viettää yhden vaihtarin synttäreitä ja sunnuntaina olin veneilemässä "host-perheen" tyttären ja hänen kavereidensa kanssa sekä viettämässä iltaa tyttöporukalla. Onneksi tänään oli Labor Day (=vapaapäivä) ja sain luettua edes kahden kurssin kirjoista tähän mennessä käsitellyt luvut.

Lauantaina oli tosiaan ASU:n futisjoukkueen tämän kauden ensimmäinen peli. Futiksella tarkoitan amerikkalaista jalkapalloa, joka on täällä huomattavasti eurooppalaista jalkapalloa (soccer) seuratumpi urheilulaji. Jenkeissä yliopistoilla on omat edustusjoukkueensa ja yliopistosarjat ovat hyvinkin korkeatasoisia. ASU:n jenkkifutisjoukkue on koko kaupungin ylpeys eikä aivan turhaan. Joukkue nimittäin voitti oman sarjansa mestaruuden kolmena vuonna peräkkäin (2005-2007). Käsittääkseni sarjataso määräytyy mm. sen mukaan, kuinka paljon stadionille mahtuu katsojia ja kuinka monelle pelaajalle voidaan myöntää täysi stipendi kattamaan kaikki opiskelun kustannukset. ASU tuskin on kovin korkealla sarjatasolla, koska kyseessä on kuitenkin melko pieni yliopisto. Siitä huolimatta stadionille mahtuu yli 20 000 ihmistä ja tarvittaessa enemmänkin. Kauden ensimmäinen ottelu oli vieraspeli, joten sitä katsottiin televisiosta. Vastassa oli etukäteen paremmaksi arvioitu joukkue ja siihen nähden 29-24 tappio olikin varsin hyvä suoritus. Ensi lauantaina on vuorossa ensimmäinen kotipeli ja olen siitä jo nyt aivan fiiliksissä!

Lauantaina illalla juhlitiin yhden vaihtarin synttäreitä, sillä hän täytti 21 vuotta ja saa nyt siis juoda alkoholia myös täällä Amerikassa. Itse jaksoin juhlia vain yhteen asti, kun edellinen ilta oli mennyt pitkäksi kotibileiden ansiosta. Sunnuntaina pääsin käymään Tennesseen osavaltiossa, koska "host-perheellä" on siellä vene eräällä järvellä. Tarkoitus oli viettää pitkä päivä järvellä uiden ja rentoutuen, mutta veneen moottori ei sitten suostunutkaan käynnistymään enää ensimmäisen uintipysähdyksen jälkeen. Onneksi emme olleet kovin kaukana lähtöpaikasta ja ohiajaneen veneen kuljettaja suostui hinaamaan meidät takaisin. Illalla kokoonnuimme vielä tyttöporukalla viettämään iltaa. Juttelemisen ja herkuttelun lisäksi jemeniläinen tyttö, jonka luona olimme, yritti opettaa meille itämaista tanssia ja kuuntelutti meillä musiikkia omasta kultturistaan. Olen kyllä iloinen, että saan täällä tutustua ihmisiin eri kulttuureista, koska Suomessa olen pikemminkin vältellyt kansainvälistä seuraa kuin hakeutunut siihen. Oli myös hauska huomata, että yhtä kiinalaista ja yhtä ranskalaista lukuun ottamatta suunnilleen koko porukka osasi ulkoa Backstreet Boysien I Want It That Way -biisin. :D

Tänään olenkin sitten opiskellut käytännössä koko päivän. Kolmen aikoihin kävin hakemassa kampuksen ainoasta avoinna olevasta ruokapaikasta kasvishampparin lounaaksi (vaihtoehdot näin juhlapäivänä olivat todellakin vähissä) ja illalla sain kuin sainkin raahattua itseni lenkille. Kalenteri näyttää melko täydeltä etenkin seuraavan kolmen päivän osalta, mutta sehän vain tosiaan todistaa sen, että arkeni täällä on lähtenyt pyörimään mukavasti ja yhtä kiireisesti kuin Suomessakin. Toivottavasti teillä kaikilla siellä Suomessa on kesän (ja välivuosien) jälkeinen opiskelurytmiin totuttelu sujunut yhtä hyvin! Ollaan yhteyksissä! <3